Koruja

Juhlarahoja

Rahapaja

Rahapaja on Pohjoismaiden ja Baltian alueella toimialansa johtava yritys, jonka toiminta jakautuu käyttö- ja juhlarahojen sekä rahamitalien tuotantoon.

Rahapaja päätettiin perustaa 1860 ja toiminta käynnistyi 1864 Helsingin Katajanokalla. Ensimmäisenä tuotantoeränä oli 30 000 kappaleen erä yhden pennin rahoja Suomen Pankille. Vuosina 1864 - 2006 Rahapajan kulloisenkin johtajan sukunimen ensimmäinen kirjain lyötiin kolikoihin. Vuodesta 2007 lähtien rahapajan johtajan nimikirjain on korvattu runsaudensarvi-logolla.

Vuonna 1993 tämä siihen asti valtiovarainministeriön virastona toiminut laitos muuttui osakeyhtiöksi. Sittemmin Rahapaja on ostanut Tillanderin mitalivalmistuksen ja Kultateollisuus Oy:n, ja tekee nykyään rahojen lisäksi erilaisia jalometallituotteita. Rahapaja on yksi eurokolikoita lyövistä rahapajoista Euroopassa.

Rahapaja Moneta aloitti toimintansa Rahapajan numismaattisesta suoramarkkinoinnista vastaavana tytäryhtiönä alkusyksystä 2000.


Rahapaja Moneta
Rahapaja Moneta (Oy Nordic Moneta Ab) myy ja markkinoi keräilyrahoja ja -mitaleita Suomessa. Nordic Moneta toimii Ruotsissa nimellä Mynthuset Sverige ja Tanskassa nimellä Mønthuset Danmark. Nordic Moneta on osa Rahapaja-konsernia – puolet Rahapaja Monetasta omistaa Rahapaja Oy, puolet Samlerhuset-konserni, jonka emoyhtiö sijaitsee Hollannissa. Lisäksi yhtiöön kuuluu Helsingissä asiakkaita palveleva Rahapaja Moneta -myymälä ja Tallinnan Eesti Mündiäri -myymälä.


Samlerhuset
Amsterdamissa toimipaikkaansa pitävä Samlerhuset-konserni on yksi Euroopan suurimmista raha- ja postimerkkimyyjistä. Samlerhuset myy lähinnä perinteisiä keräilytuotteita: rahoja, mitaleita, postimerkkejä ja raha-ja mitalikirjeitä.

lähde: wikipedia

Juhlaraha

Juhlaraha on pääsääntöisesti keräilyyn tarkoitettu erikoisraha, joka yleensä lyödän jonkin juhlan, tapahtuman, vuosipäivän tai merkkihenkilön kunniaksi. Juhlarahojen materiaalina on usein kulta tai hopea ja ne lyödään paremmalla laadulla kuin normaalit käyttörahat. Lisäksi niiden lyöntimäärät ovat käyttörahoja pienempiä, minkä takia niiden arvokin on yleensä nimellisarvoa korkeampi.



Historia
Jo antiikin aikana painettiin muistokolikoita, joiden aiheena oli jokin merkkitapahtuma tai hallitsijan merkkiteko. Antiikin Roomassa juhlarahoja käytettiin myös maksuliikenteessä. Keskiajalta juhlarahoja ei tunneta kuin muutamia, mutta renessanssin aikana antiikin rahataiteen tultua kiinnostuksen kohteeksi alettiin juhlarahojakin jälleen valmistaa. 1500-1800-luvuilla juhlarahat painettiin yleensä kullasta ja hopeasta, eikä niitä laskettu maksuliikenteeseen. Niiden aiheina oli yleisimmin hallitsijaperheiden jäsenten häät tai hautajaiset.

1800-luvulla alettiin painaa rahoja kansallisesti ja valtiollisesti merkittävien tapahtumien kunniaksi, joskin vielä hyvin satunnaisesti. Mm. Yhdysvalloissa, Saksassa ja Itävallassa alettiin lyödä juhlarahoja vuosittain 1920-1930-luvuilla. Suomessa ensimmäinen juhlaraha painettiin vuonna 1951, aiheena vuoden 1952 kesäolympialaiset. Nykyisin juhlarahoja painetaan vuosittain useissa eri maissa. Rahapajat valmistavat niitä keräilykohteiksi ja pitävät siten yllä kannattavuuttaan.


Painolaadut ja materiaalit
Juhlarahat jaotellaan pääasiassa BU- ja Proof-laatuihin. BU (brilliant uncirculated) on yleisempi laatu ja se tarkoittaa lyöntikiiltoista rahaa, jossa ei ole käsittelyn jälkiä. Juhlarahoja painetaan monesti myös peilikiiltoisina ns. Proof-tekniikalla. Tällaisissa rahoissa jokin osa on täysin peilikirkas ja siitä nousee mattapintaisia kuvioita. Myös joistain käyttörahoista on tehty Proof-painoksia.

Suurin osa juhlarahoista on valmistettu kullasta tai hopeasta, mutta myös platinaa on käytetty. Nykyisin joissain rahoissa ja mitaleissa on myös väripainatuksia.

Lähde: wikipedia